-20 kg palkintoa

Lupasin itselleni palkinnoksi kauan haluamani kylkikuvan, sitten kun kaksikymmentä kiloa on karistettu... Viikko sitten maanantaina mulla oli sitten vihdoin kauan odotettu aika. Ja ai ai ai, kun se teki kipeetä :D kyllä siinä ehti muutaman kerran miettiä että on sitä ihminen hullu kun tällaista itselleen tekee!! HUH

Silmät kiinni, keskittyneenä mantraa...

Ääriviivoja.

Kyjestä paikkana sanotaan, että se on koko kehosta se pahin ja kivulian. Tietysti se on aina henkilökohtaista. Tuskaa ei tietysti lievitä yhtään se, että kylki on paikkana laaja ja niin kuin myös minun tapauksessani kylkeen tehtävät kuvat ovat yleensä aika kookkaita :D

Työn alla, au au au.

Tuttuun tatuointiliikeeseen aamulla saavuttuani tatskari kysyy: OOtko nyt aivan varma että haluat sen kylkeen, Minä:Kyllä, onko se oikeesti niin paha? Tatskari:en rupee valehtelemaan, kyllä se aika kauhea on!
HUi, ei auttanut kuin kerätä rohkeutta ja pysyä päätöksessä ;)

Ääriviivat ja osa varjostuksia.

Alkuun kun tehtiin ääriviivat, ei tuntunut niin pahalta, sitten laitettiin varjostusta ja sekin meni ihan ookoo! Mutta sitten kun alettiin värittämään ja jokaista kohtaa oli jo rustattu niin tuntui siltä kuin sytkärillä olis poltettu ihoa.. Hullujen hommaa sanon minä :D

Värien kanssa :)

Ihan loppuun asti ei munkaan kantti kestänyt, vaikka mielestäni omaan todella hyvän ja kestävän kipukynnyksen ;) muutama kukkanen ja linnunrinta sekä pää jäi värittämättä. Seuraava tuskainen ja viimeinen istunto tämän ihanan kuvan kohdalla koittaa heinäkuussa.

Kuvasta tuli omasta mielestäni ihan mieletön, vaikka se sillä tuskaisella hetkellä tuntui ihan järjettömältä touhulta, mutta on se silti jokaisen kipeän sekunnin arvoinen <3 Ja se kidutus tuntui jollain sairaalla tavalla kuin pisteeltä iin päällä tämän vuoden laihdutus prosessin päälle :D

Parantunutta kuvaa.

Kuva on nyt hiukan yli viikon vanha ja se kutittelee jo kivasti :) se on parantunut todella hyvin.
Kuva tehtiin maanantaina ja jo seuraavana aamuna olin tikkana aamusalilla, joten urheilustakaan ei tämän kaunokaisen takia tarvinnut pitää taukoa!

Ja tässä kuvaa tänään,

 

1vk + 4 päivää.

On se vaan niin hieno :) Mieltymyksensä kullakin!! Varmasti joku ajattelee että hyi hitto ja miltä se sitten vanhana näyttää :D
Mutta onneksi se on vain mun nahka ja minä elän sen kanssa hautaan asti, ylpeänä :)

Tätä Tirppaa ei olekkaan vielä nimetty joten ehdotuksia otetaan vastaan ;)

Ihanaista ja Aurinkoista viikonloppua jokaiselle!!

Janika